Säteily maailmankaikkeudessa

Säteily voidaan jakaa sähkömagneettiseen säteilyyn ja hiukkassäteilyyn, toisaalta myös ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn

Sähkömagneettinen säteily

• aaltoliikettä, joka koostuu sähkjö- ja magneettikentässä etenevistä värähtelyistä

Hiukkassäteily

• vapautuu radioaktiivisten atomien ytimistä
• alfa-, beeta- ja neutronisäteilyä

Ionisoiva säteily

• voi olla lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä tai hiukkassäteilyö
• pystyy irrottamaan atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä, joka tarkoittaa solussa sitä, että rakennemuutoksia tapahtuu ja solujen kuolemia

Ionisoimaton säteily

• sähkömagneettisen säteilybn aallonpituudeltaan pisimpiä lajeja ultraviolettisäteilystä alkaen
• ei pysty ionisoimaan ainetta

Taustasäteily

• luonnosta peräisin olevaa ionisoivaa säteilyä
• koostuu mm. kosmisesta säteilystä, maaperän ja kehon radioaktiivisten aineiden säteilystä

Gammasäteily

• syntyy avaruuden kaukaisissa räjähdyksissä, joka ei pääse ilmakehän läpi
• syntyy myös atomin ytimissä radioaktiivisten hajoamisten yhteydessä
• sähkömagneettista ja lyhytaaltoista 
• kaikkialla luonnossa

Röntgensäteily

• tätä säteilevät mm. mustat aukot, neutronitähdet, valkoiset kääpiot ja galakseissa räjähtävät tähdet ja myös atomin elektroniverhossa syntyy tätä

Ultraviolettisäteily

• tätä säteilee kaikki hyvin kuumat nuoret tähdet
• käytetään mm setelien aitouden tutkimisessa

Infrapunasäteily

• avaruudessa viileät kohteet kuten kaasu- ja pölypilvet sekä massaltaan pienet tähdet

Mikroaaltosäteily

• peräisin 380 000 vuoden ikäisestä maailmankaikkeudesta
• vesimolekyylit värähtelevät niiden ominaistaajuudella ja tämä saa esim. ruoan lämpenemään mikroaaltouunissa

Näkyvä valo

• Auringon kaltaiset tähdet sekä useat galaksit

Radioaallot

• tähtien väliset kaasupilvet, neutronitähdet ja kaukaiset kvasaarit
• käytetään viestinnässä; radiot, tutkat, wlan ja matkapuhelimet toimivat radioaaltojen taajuuksilla