- Suure on ilmiön, kappaleen tai aineen mitattavissa oleva ominaisuus (esim. nopeus v¯, massa m ja aika t).
- Vektorisuureilla on sekä suuruus että suunta (esim. kiihtyvyys, voima ja nopeus).
- Skalaarisuureilla on vain suuruus (esim. lämpötila, aika ja massa).
- Mittayksikkö on sovittu, mittauskohteessa käytetty termi, jonka avulla mitattavia kohteita voidaan vertailla.
- Merkitsevät numerot, näitä on kaikki, paitsi pääsääntöisesti kokonaislukujen lopussa olevat nollat ja desimaalilukujen alussa olevat nollat.
mittaustulos merkitsevät numerot 8 s 1 8,2 s 2 8,000 s 4 0,155 kg 3 1,670 m 4 0,06740 nm 4 100 m 1 tai 2 tai 3 - Mittaustarkkuus kertoo, miten luotettava mittaus on. Tarkkuutta voi parantaa toistamalla mittaus useampaan kertaan.
- Mittaustulos on aina likiarvo. Se esitetään aina virherajoineen. Virhe pyöristetään ylöspäin.
x
= xm
± ∆
x
xm
on
mittaustulos (suureen kokeellinen arvo) ja ∆x
on absoluuttinen virhe. Mittaustuloksen
suhteellinen virhe olisi∆x
/
xm
- absoluuttinen virhe kertoo,kuinka paljon mittaustulos enintään poikkeaa suureen mitatusta arvosta.
- suhteellinen virhe ilmaisee, kuinka suuri (absotuullinen) virhe on suhteessa mittaustulokseen. Suhteellinen virhe ilmoitetaan prosentteina.
- Mittausvirhe on useassa saman kohteen mittaustuloksessa esiintyvä poikkeama.
- Karkea virhe on seurausta mittaamisvälineen epätarkoituksenmukaisesta ja väärästä käsittelystä tai lukemavirheestä. Paljastuu tuloksia vertailemalla.
- Systemaattinen virhe voi syntyä epätarkasta laitteesta tai mittausolosuhteista. Tulos vääristyy aina samaan suuntaan,
- Satunnainen virhe on olemassa aina jokaisessa mittauksessa. Sen olemassaolo voidaan todeta toistamalla sama mittaus useaan kertaan.
Mittaussarjan mittausvirhettä voi arvioida monella tavalla.
- Vaihteluvälin puolikas ∆ x = (Xmax – Xmin) /2
- Keskipoikkeama │∆ x│eli lasketaan mittaustuloksen ja mittaustulosten keskiarvon erotus ja merkitään se positiiviseksi
- SI-järjestelmä on maailmanlaajuinen yksikköjärjestelmä, missä suureet on sovittu riippumattomiksi perussuureiksi (esim. massan tunnus m ja sen yksikkö kilogramma (kg). Muut kuin perussuureet määritellään toisten suureiden avulla (johdannaissuureet esim. keskivauhti v=s/t).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti